Kommenttipuheenvuoro IT-Pedan järjestämässä strategiapalveluseminaarissa 24-09-2003.
Seminaarissamme on tarkoitus pohtia verkko-opetuksen palvelujen kehittämisen strategioita. Erilaiset strategiat palautuvat puolestaan arvokeskusteluihin.
Tietoyhteiskuntaohjelmassa on monia tärkeitä ja kannatettavia tavoitteita. Eräs niistä on pyrkimys tuottaa parempaa alueellista tasa-arvoa erilaisten palvelujen, myös koulutuksellisten palvelujen saatavuudessa. Katson, että korkeatasoisen koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä tulee erityisesti huolehtia myös kansalaisten mahdollisuuksien tasa-arvosta.
Kuten opetusministeriön edustaja omassa alustuksessaan totesi, niin työmme perustana on ministeriön laatima Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004. Asiakirjasta löytyy lukuisia kannanottoja jotka tukevat näkökantaani. Strategiassa oletetaan positiivisesti, että Suomen
"Menestys perustuu kansalaisten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen opiskella ja kehittää omaa osaamistaan sekä käyttää laajasti tietovarantoja."
"Koko ajan tavattoman nopeasti kehittyvä tieto- ja viestintätekniikka ... luo aivan uusia keinoja palvella koko väestön monimuotoistuvia sivistystarpeita." (s. 14, 23)
Viime päivinä on lehdistössä arvioitu Virtuaaliyliopiston ja sen sisältöhankkeiden työtä. Aluksi huomio kiintyi niihin taloudellisiin etuihin, joita verkosto-opiskelu tuo mukanaan. (HS 15-09-2003)
Oulun yliopiston koulutusteknologian tutkijat laajensivat näkökulmaa painottamalla opetuksen laadun kehittämistä (HS 21-09-2003). Eihän verkko-opetuksen kehittäminen voi liittyä pelkästään lyhytnäköisen taloudellisen hyödyn tavoitteluun, sellaiseen jossa säästöjä hankitaan kääntämällä jo olemassa olevaa yliopisto-opetusta uudelle, verkko-opetuksen kielelle.
On todellakin myös kysymys siitä, että tuotamme uudenlaista, entistä laadukkaampaa opetusta — jopa sellaista jota ei entuudestaan ollut olemassa tai sellaista, jossa ammennetaan entistä parempia, myös kansainvälisiä tietovarantoja ja osaamista.
Opetuksen laatua kohentaessamme meidän on syytä kiinnittää entistä suurempaa huomiota myös sen käytettävyyteen. Tekniikan ihailun sijaan huomion tulee siirtyä sen toimivuuteen. Ja tämän toimivuuden kohentamiseksi meidän tulee myös keskittyä sisällön laadun varmentamiseen. Usability (käytettävyys) ja quality assurance (laadun varmentaminen) ovat osuvia analyyttisiä käsitteitä, mutta niiden tutkimukseen ja kehittämiseen tulee myös suunnata riittävästi voimavaroja.
Palatakseni alussa esittämääni alueellisen tasa-arvon vaatimukseen, haluan laatunäkökulman lisäksi kiinnittää huomiota verkko-opetuksen saatavuuteen. Tällä tavoitteella on suora yhteys tuohon aiemmin esittämääni tasa-arvovaatimukseen.
Erottelen mielelläni kaksi aspektia:
Maassamme on joukko erityisryhmiä, joilla voi olla paljonkin annettavaa tietoyhteiskunnan rakentamisessa, mutta joiden helppo pääsy verkko-opetuksen pariin ei ole itsestään selvää. Puhun nyt vammaisista ja eri tavoin rajoitteisesta väestönosasta. Meidän tulee nähdä erityistä vaivaa, jotta verkko-opetuspalvelut saavuttavat myös nämä ryhmät.
Tietoyhteiskunnan ja verkko-opetuksen ulottumattomissa asuva väestönosa muodostaa paljon suuremman joukon. Tarkoitan Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomen periferioissa asuvia verkko-opetuksen oppilaita, jotka jatkuvan sähkön saatavuuden, puhelinpalvelujen ja digitaalisten tietoliikennepalvelujen puuttuessa jäävät syrjään tietoyhteiskunnan rakentamisesta. Ja heidän piti siis kuitenkin olla erityisen huomion kohteena.
Olen huolissani siitä, että vaikka koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian alueelliset päämäärät ovat jääneet nykyisellään täyttämättä, niin uudelle työkaudelle siirtyessämme nuo päämäärät näyttävät hämärtyvän entisestään. Kun tulevaisuuspaketin kautta rahoitettiin "yliopistojen alueellisia kehittämishankkeita", niin nykyään puhutaan jo paljon hämärämmin "yliopistojen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta".
En voi kuvitella että kansalaisten tietoyhteiskunnallinen tasa-arvo toteutuu jos emme kohdenna koulutusteknologista tutkimus- ja kehitystyötämme palvelemaan myös periferiassa asuvien kansalaisten tarpeita.
"Harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien aiheuttamien ongelmien voittaminen tarjoavat haasteiden lisäksi myös tietoyhteiskunnan kehittämismahdollisuuksia".
Tuo oli taas niitä hyviä Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian (s. 22-23) ajatuksia, joita haluan lämpimästi kannattaa.
— Ph. Donner