Musiikin Suunnassa 2/2001 julkaistu 'Tietoyhteiskuntaan susirajalla?' -artikkeli saatavilla pdf-asiakirjana.
Virtuaaliyliopistohanke 'Musiikin opetus verkossa' eli MOVE toteuttaa opetusministeriön suunnitelmaa 'Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004'. OPM lähtee siitä olettamuksesta, että tietoyhteiskunnan kehittyminen on kansainvälisesti verrattuna hyvällä tasolla ja että tämä koskee erityisesti teknistä infrastruktuuria. Strategiaa laatinut toimikunta tähdentää, että on pyrittävä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön ja koordinaation tiivistämiseen sekä huolehdittava kansalaisten mahdollisuuksien tasa-arvosta.
Kuhmon kamarimusiikin osaamiskeskuksen MOVE-panos keskittyy musiikin tosiaikaiseen ja monivälineelliseen verkkoviestintään. Kamarimusiikin erityisosaamiseen tukeutuvan osaamiskeskus Virtuosin tavoitteena on edistää aluekehitystä hyödyntämällä informaatioteknologian saavutuksia. Verkkoviestintään liittyvän tutkimustyön erityiskohteena on musiikin opetuksen suhde ISDN-telematiikkaan. Konferenssiesitelmän taustalla olevan tutkielman aineisto on kerätty pääkaupunkiseudulla ja Kuhmossa osallistavan tutkimustavan menetelmillä. Analysointitapa perustuu tapaustutkimuksen metodiikkaan.
ISDN-telematiikan kannalta tuntuu ilmeiseltä, että opetusministeriön ponnistusten kohteet on hyvin valittu. Verkkoviestinnän edellytykset jakautuvat epätasaisesti pääkaupunkiseudun ja maaseudun välillä. Jos infrastruktuuri on kansainvälisesti katsoen korkeatasoista, niin sen saatavuudessa ja hinnassa on kuitenkin ratkaisevia alueellisia eroja. Samanlaista vastakohtaisuutta on asutuskeskuksien ja haja-asutusalueiden välillä. Koko Kuhmon ydinkeskusta jää kahden kilometrin säteellä piirrettävän kehän sisäpuolella. Maamme periferiassa sijaitsevan kaupungin ulkopuolelle jää toinen periferia, niin sanottu perukka, jossa jatkuvan sähkön ja ISDN-palvelujen saatavuus on puutteellista. Tietoyhteiskunnan voimavarat ovat vähäisimmät juuri siellä missä niitä kipeimmin tarvittaisiin.
Kun julkinen sektori pyrkii yhteistyöhön yrityssektorin kanssa, tarkoittaa tämä MOVE:n osalta musiikin opettajien ja teleoperaattoreiden entistä tiiviimpää yhteistoimintaa. ISDN-monipalveluverkossa on monenlaista potentiaalia musiikkipedagogisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Kolmenneuvottelu, aliosoitus ja käyttäjältä/käyttäjälle -viestintä ovat kaikki palveluja, joista voi olla hyötyä musiikin verkko-opetuksessa. Niiden käyttöönotto vaatii kuitenkin verkkoviestinnän edistäjien erityisponnistuksia, sillä toimintojen tuotteistaminen on jäänyt puolitiehen. ISDN:n musiikilliset lisäarvot jäävät hyödyntämättä erityisesti kehitysalueilla, kun operaattorit ryntäävät metropoleissa jo ADSL- ja UMTS-tiedonsiirron suuntaan.
Vaikka retorisella tasolla Suomesta puhutaan päivittäin informaatioteknologian kärkimaana on teknologian käyttöönoton esteenä monet asenteelliset ja organisatoriset esteet. Jos julkinen sektori ja yritykset eivät kykene entistä joustavampaan yhteistyöhön niin suomalainen musiikin verkkopedagogi ei ole teknologian huippuhyödyntäjä, vaan sen passiivinen loppukäyttäjä. Erityisen huonossa asemassa ovat periferiassa asuvat toimijat, jotka jäävät teknologisten ja taloudellisten raja-aitojen taakse.
— Philip Donner